Kuva: Kati Alatalo
(2007).
Eppu,
Eppuli, Empula, Emppuli, Emppu, Emmeri,
Elmeri.
Malinööseli, Nöösyli, Nöksy, Nööz, Nöözel.
Räpsä, Räpylä, Räps-tö-räpylä, Rääky.
Huipputyyppi.
Huushollimme ehdoton ilopilleri, lentävä hollantilainen
ja rotukirjon traaginen laajennus.
Tulipa
eräänä kauniina ja aurinkoisena kevätpäivänä ääneen jeesusteltua,
että pitäisiköhän seuraavaksi käyttömali laittaa.
Ja eipä aikaakaan, kun Ellun kasvattajat toivat Suomeen
kantavan nartun, josta ystävälläni
Syyhy-Miijalla oli pentuvaraus. Ellu tuli meille siis sijoitukseen.
Mutta
vaikka
laumamme vauhti-malinoissi vallan mainio pakkaus onkin, ei
sen jalostuksellinen arvo ole tainnut aivan
pysyä samassa vauhdissa. Tämän vuoksi Ellu siirtyi minulle ilman sen suurempaa synnytyksen
jälkeistä masennusta.
Kuva: Kati Alatalo
(2007).
No
mikäpä se siinä. Siinä se pentu nyt sitten
nöpötti, mutta kun sitä
muutaman kuukauden katseli, se alkoikin olla oikeastaan aivan kohtuullisen
mainio
otus... :-) Nimi pennulle oli pitkään hakusassa ja
vääntyi lopulta Elluksi.
Ellu on
siis varsin hupaisa hörökorvainen kaveri. Pienellä (ja
joskus suuremmallakin) pirullisella pilkkeellä
silmäkulmassa varustettu reipas, ystävällinen,
hurjavauhtinen ja iloinen singahtelija, jota ei
elämänmeno näytä pahemmin puristavan.
Kuva: Kati Alatalo
(2007).
Näppäryydessä
Ellu näyttää olevan aivan omaa luokkaansa. Sentin
kanttiinsa olevasta häkinreiästä Ellu kykenee houdinoimaan häkkiinsä mitä moninaisimpia
asioita: verryttelyhousuja, paksuja huopia, naapurihäkin
pehmikkeet, jumalattoman ison villalankamaton... Ja jos häkin reiät ovat vielä hieman
isompia, kaikki irtaimisto kahden metrin säteellä on
vaarassa! Määzik... Empulassa on myös selkeän
sisäsyntyistä sisustussuunnittelijan vikaa, mikä näkyy
selliosaston tapetoinnin ja listoituksen jatkuvana muodonmuutoksena.
Kuva: Kati Alatalo
(2007).
Ja sanomattakin on varmasti selvää, mitä talouden muu
karvakorvavarustus tulokkaasta tuumaili: Iipeli-vainaan angsti multipuloitui
huippulukemiin ja Pertti-Alpertti -vainaa eli elonsa siinä
toivossa, että kokoaikainen pikku narina olisi pitänyt Empulan pääosin
sopivan hajuraon päässä... Angstin kohde ei kuitenkaan
näyttänyt olevan moksiskaan moisesta, vaan kroolailee
menemään muina naisina ja vei Pertti-vainaja-poloiselta luutkin suusta.
Kuva: Kati Alatalo
(2006).
Rääks!
